Beaverin Blogi

Harjoittelun määrä

Tervehdys pitkästä aikaa. Eipä ole juttua tippunut. Olisiko asia sitten niin, että messagea ei ole.
Tuskinpa siitä on kysymys, ei ole vain saanut aikaiseksi.
Nyt kuitenkin lähestyn teitä otsikossa mainitsemallani asialla. Olkoon kirjoituksen tavoite ajatuksia herättävä.
Olen viime päivinä pohtinut paljon tuota asiaa, moneltakin eri kantilta. Minullakin on tavoitteena tehdä maalivahdeistani keskivertoa
parempia. Varmaan kaikilla valmentajilla on samansuuntaisia tavoitteita, ei siinä mitään.

Kysymys kuuluukin näin: onko tavoite realistinen? En nyt puhu valmennuksen laadusta. Haluan kiinnittää vain huomiota harjoittelun määrään n. 15 vuotiaalle urheilijalle.
Otetaan esimerkiksi valmentamani maalivahdit, jotka pelaavat nyt C1:ssä ja ovat iältään 15 vuotta.
Heillä on neljä jäätreeniä viikossa + pelit päälle, joko 1 tai 2 viikossa riippuen sarjaohjelmasta. Jokaisen jäätreenin yhteydessä harjoitellaan
45 - 50 minuuttia fyysisiä oheisharjoitteita. Tuosta kaikesta tulee noin 8 - 9 tuntia ohjattua harjoittelua viikossa.
En puutu ollenkaan omatoimiseen, koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaan liikkumiseen, koska tämä määrä vaihtelee urheilijasta riippuen.
Valmennettavieni tavoitteena on päästä lajin huipulle. Kysymykseni on: onko tuo realistinen tavoite tällä harjoittelumäärällä?
Vastaukseni tulee saman tien: Ei ole ! Keskivertoharjoittelulla tulee keskivertopelaajia. Tämä toteamus saa minut raaapimaan päätäni.

Voiko asialle tehdä mitään? Onko mikelipiteessäni mitään järkeä? Voiko tosiaan tuolla harjoittelumäärällä toteuttaa tavoitteen?
Olenko ihan hakoteillä? Voin ollakin, mutta mielipiteeni voin esittää, ja sen takana seison.
Seurathan voivat tarjota tietyn määrän tapahtumia. Määrä lienee aika lailla sama kaikissa seuroissa, riippuen tietysti joukkueen tasosta ja tavoitteesta.

Mikä sitten on mielestäni oikea tuntimäärä viikossa, joka pitäisi, lähes ohjatusti harjoitella, ja miten siihen määrään päästään?
Vastaukseni on: 15 tuntia ohjattua harjoittelua tai ainakin ohjelmoitua ja suunniteltua harjoittelua.
Suuri kysymys on: Miten tuohon päästään? Onko urheilijoista tekemään tuo "lisä" omatoimisesti ? Voiko heitä seura tai joku ammattilainen auttaa?
Onko vanhemmista apua? Ymmärtävätkö urheilijat tämän asian suhteutettuna tavoitteeseensa? Miten lisääntyvä ravinnon ja unen tarve, riittääkö ymmärrystä priorisointiin
nuoren oman elämän kanssa? Löytyykö motivaatiota? Siinä monta kysymystä, joihin kaivataan vastaus ennen toimenpiteitä.

Olen heittänyt nämä ajatukseni omille maalivahdeilleni ns. päin naamaa. He varmaan pohtivat asiaa tykönään ja antavat minulle tarvitsemani vastaukset.
Tässä on tärkein juttu se, että kun urheilija asettaa itselleen ja urallen tavoitteen, niin jonkun ammattilaisen tulee kertoa hänelle, mitä se vaatii esim. työmäärän suhteen.
Ymmärryksen jälkeen hän tekee oman päätöksensä, lähteäkö leikkiin mukaan? Ollaan jo hyvällä tiellä, jos ollaan tällaisessa ymmärryksen tilassa eikä haihatella, että tietyn tason
voi ns. repäistä seinästä tekemättä mitään.

Miten minä sitten aion ongelman ratkaista, jos veskarini tulevat siihen tulemaan, että harjoittelun määrää pitää lisätä? Millaista harjoittelua? Oikein hyvä kysymys, johon minulla ei ole vielä vastausta.
Vastaus on kehitteillä ja voin sen tuonnempana kertoa. Tässä voi olla paljonkin pohdittavaa, tai sitten olen täysin väärässä ja jo nykyisellä harjoittelun määrällä päästään tavoitteen
edelyttämään tasoon.